”If you’re going to San Francisco…”

Ihana, ihana San Francisco! Ei osattu edes aavistaa, että Ameriikan ihmemaasta voi löytyä jotain näin kivaa ja ”eurooppalaista”. Vastaanotto ei tosin ollut kovin lämmin, kun lentokentältä ulos tultaessa puhalsi niin hyinen viima, että teki mieli palata takaisin Aasian mantereelle. Onneksi se oli vain väliaikaista, ja ensimmäisen päivän poikkeuksellisen sään jälkeen paistattelimme pelkässä auringonpaisteessa ja ihastelimme sinistä taivasta, jollaista ei oltu Filippiinien jälkeen nähty. Mantereen vaihto lännestä itään oli hauska kokemus: lähdimme Tokiosta maanantai-iltana ja saavuimme San Franciscoon maanantaina päivällä; tadaa!

Vanhassa hippikaupungissa vietimme yhteensä n. 3 päivää, mikä oli aivan liian vähän. Perusnähtävyydet ja kaupunginosat kierrettiin, mutta pelkästään jo kaupungin upeaa arkkitehtuuria olisi voinut ihastella viikon päivät. Mielettömiä puu- ja kivitaloja erkkereineen, kaikissa eri pastellin sävyissä.. Seuraavaksi muutetaan kyllä tuonne! Koko kaupunki  on kyllä sen sortin ylämäki-alamäki-ylämäki -tyyliä, että en tiedä mikä olisi paras kulkuväline. Kaupunginosista mielenkiintoisin oli latinojen Mission, homokaupunginosa Castroa ei myöskään sovi unohtaa ja Aasian kaipuuta lievennettiin tietysti Chinatownissa.

Union Square

"Painted Ladies" -talorykelmä

Leipäjono kaupungintalon aukiolla

Lombard Streetin kurvit (ei valitettavasti tule oikeuksiinsa tässä kuvassa)

Fishermans Wharf - tervetuloa turistit

Merileijonia paistattelemassa päivää

Voi sitä mekkalaa ja älämölöä!

Vankilasaari Alcatraz

Kaupungin ylpeydenaihe: sourdough-leipä (vastannee suomalaista vaaleaa hapanleipää)

Näköalatorni Coit Tower

Tornin sisäseinien maalauksia

Tyypillistä kaupunkikuvaa

Turistien kulkupeli, alkuperäisessä loistossaan (ja kunnossaan?) oleva raitiovaunu. Ja menee muuten lujaa!

Business-keskustan rakennuksia

Uusvanha palatsi toimii taidemuseona

Kaupungin silhuetti Sausaliton puolelta (sekä jättiläislokkeja!)

Golden Gate Bridge

Pitihän siitä autollakin kurvata, parin päivän päästä luottokortilta veloitettiin siltatullimaksu

Chinatown

Latinalaiskaupunginosan katutaidetta

Lounasta tietysti meksikolaisessa

Kaupungin vanhin rakennus, Mission Dolores -basilikakirkko

Lisää ihania taloja matkalla Castroon

Castron sateenkaarikaupunginosa

1920-luvulla rakennettu Castron elokuvateatteri on edelleen toiminnassa

Poliitikko Harvey Milkin kunniaksi kyhätty aukio

Castron "kymppitiistai" :)

Twin Peaks -kukkulalta näki kivasti kaupunkiin

Vaikka San Francisco tuntui enemmän eurooppalaiselta kuin amerikkalaiselta kaupungilta, tuntumaa jenkkien ruokakulttuuriin piti jo toki ottaa. Kauaksi oltiin tultu aasialaisista ruuista, kun pelkillä aamupaloillakin pärjäsi pitkälle päivään. Hämmentävää oli myös se, että majapaikkamme alakerran italialaisessakin ravintolassa annokset oli todella suuria. Yleisesti ottaen ”tyypillisiä” amerikkalaispullukoita ei katukuvassa pahemmin näkynyt, ja lähes joka kuppila mainostivat luomuruokaa. Lähiruoka onkin San Franciscossa helposti saatavilla, sillä sisämaahan päin mentäessä löytyy paljon maajusseja eikä kasvuolosuhteissa ole valittamista.

Yllättävänkin järkevän kokoinen aamiainen Pat's Cafessa

Välillä vissiin vähän lapsettikin.

Keltanokkien ensimmäiset kokemukset Yhdysvalloista olivat siis oikein mieleisiä. Vaikka hintataso tuntui hurjalta Aasian jälkeen, kohtuullisilla kuluilla selvittiin. Ja äkkiä unohtui Singaporessa koettu kiinalaisten töksähtelevä asiakaspalvelu, kun päästiin periamerikkalaisten, yltiöystävällisten ”hi, how are you” –tervehdysten makuun. (Vieläkin jäi hieman epäselväksi mitä siihen oikeasti kuuluisi vastata..). Virkistävää vaihtelua oli myös se, ettei aina tarvinnut selostaa missä on Suomi ja kyllä, siellä on talvisin lunta ja pakkasta. Turisti-infon rouvakin ymmärsi heti mistä oltiin kotoisin: sen verran monta kertaa oli Suomessa vieraillut, että osasi joitakin suomen sanoja ja tunnisti mitä kieltä puhumme. Samaisen harmaapäisen rouvan kanssa tutkittiin tiiviisti julkisen liikenteen karttaa, ja kun hän bongasi sieltä virheen, hän löi nyrkillä pöytään ja karjahti: ”Perkele!”. Aika hyvin sovellettua kielenkäyttöä mielestäni.

San Franciscon jälkeen Sunny California –retki jatkuikin vuokra-auton kyydissä kohti viinitiloja.. Siitä seuraavassa osassa!

Wroom!