Viva Las Vegas!

Enkelten kaupungista matka jatkui siis kohti Nevadan erämaata ja siellä olevaa keidasta nimeltään Las Vegas. Useamman tunnin automatka halki erämaan ei kovin vaihtelevaa maastoa ja maisemia suonut. Mutta olipa hyvä baana painella menemään.

Los Angeles-Las Vegas

Pian horisontissa alkoikin siintää toinen toistaan hulppeammat kasinohotellit. Melkoinen kompleksi keskellä erämaata! Eikä suosio ota laantuakseen, legendaarinen Las Vegas on ja pysyy. Meidän majoitus MGM Grand oli yhtä suuri ja mahtava kuin mikä tahansa muukin alueen hotelli ja omaan huoneeseen löytääkseen olisi melkein tarvinnut navigaattorin. Tasoon verrattuna hotelleiden hinnat ei olleet kovinkaan korkeita (ja meitä avitti myös Agodan bonuspisteet). Iltapäivällä ehdittiin vielä hetki nauttia auringon lämmöstä hotellin allasalueella. Kalifornian +20 -sää oli siis muuttunut taas helteeksi.

Illalla lähdettiin pällistelemään pääkatua eli The Strippiä (ja muita CSI:sta tuttuja maisemia!). Iltavalaistus tuo kaupungille nimenomaan sen lasvegasmaisuuden, jota ei päivänvalossa niin huomaakaan. Kadut hohkaavat värivalokylttejä kaikissa mahdollisissa väreissä, osalla juhlakansasta on ties mitä naamiaisasuja yllä ja joka kadunkulmassa jaetaan tissityttöjen mainoksia. Jokaisen hotellin alakerrassa oli kasino (kaikki valitettavan samanlaisia), ja kummasti kaikkiin näytti riittävän asiakkaita. Aivan käsittämätön paikka, eipä voi muuta sanoa. Hotellin hinnoista huolimatta kaikki muu sitten maksoikin melko kohtuullisesti, joten me päädyimme illastamaan Panda Expressissä, ja kyllähän sitä aasialaista ruokaa jo vähän ikävä olikin. Vegasissa kasinojen lisäksi viihdykkeitä ovat kaiken maailman show-hässäkät taikureista musikaaleihin. Pitkin pääkatua löytyy pieniä kioskeja, jotka myyvät lippuja lähes kaikkiin esityksiin, ja saman päivän lippuja saa jopa puoleen hintaan. Meidän mieltymyksiin ei oikein mikään hinnaltaan ja kellonajaltaan kuitenkaan sopinut, joten säästettiin ne rahat. Vegasin visiitti oli muutenkin suunniteltu vain yhden yön mittaiseksi, joten kovin paljoa ohjelmaa ei senkään takia pariin päivään mahtunut.

The Strip iltavalaistuksessa

Venetia-hotellin sisätiloissa paistaa aurinko 24/7

Ei paljoa tullut tienattua reissurahoja

Seuraava aamu valkeni taas aurinkoisena ja lämpimänä. Vuokrakiesi luovutettiin pois, ja jatkettiin kaupungin ihmettelyä päivänvalossa sekä pohdittiin päivän suunnitelmaa. 

The Strip päivänvalossa

Ah - näitä olisi saanut olla enemmän!

Kuten varmasti monella muulla, meillä sen sijaan ei ollut etukäteen varattuna Grand Canyonin retkeä, joka on siis aika yleinen aktiviteetti Vegasin matkailijoille. Muutamassa matkatoimistossa siinä kierreltiin kyselemässä vieläkö vapaita paikkoja saman päivän helikopterilennoille olisi, mutta valitettavan täysiähän ko. retket olivat. Päätettiin vielä kysäistä yhdestä kadulla sijaitsevasta myyntiständistä, ja se tuottikin tulosta. Muutama paikka pienkonelennolle kanjonin ylle oli vapaana, ja hinnastakin saatiin neuvoteltua vielä aika iso siivu pois. Lähtö oli jo parin tunnin kuluttua, ei ehtinyt paljoa panikoida! Pikkukoneella siinä sitten pörräiltiin Vegasille elintärkeän Hoover Dam -padon yli kohti kanjonin länsiosaa. Kone laskeutui pienelle kentälle, josta jatkettiin bussilla Eagle Pointin ja Guano Pointin näköalapaikoille. Melko huikeathan ne näkymät kaiken kaikkiaan oli! En tiedä millainen kokemus helikopterilento olisi ollut (sillä kaiketi pääsee lentämään kanjonin sisällä), mutta kyllä tuokin pörräily päätä huimasi eikä 2 kilometrin syvyisen kanjonin päällä kävellessä tehnyt mieli paljoa ylimääräisiä sivuaskelia ottaa. Paluulento lennettiin tunnelmallisesti kohti auringonlaskua.

Kääk! Sit mentiin!

Perämies puuttui

Yhdysvaltain kuuluisin pato: Hoover Dam

Ilmasta käsin Guano Point, jossa myöhemmin käytiin kävelemässä

Eagle Point. Taustalla lasisilta, jonne ei saanut ottaa omaa kameraa mukaan.

Kauhee rotko

Guano Point

Meidän menopeli valmiina paluulennolle

Auringonlasku kanjonin yllä

Las Vegasin parin päivän visiitistä jäi ehkä hieman ristiriitainen kuva. Vegas itsessään oli jotenkin niin överi ökypaikka, että jos oltaisiin tultu sinne suoraan Aasiasta, yletön rahankäyttö ja pröystäily olisi varmaan ollut hieman liian iso pala nieltäväksi köyhempien maiden jälkeen. Toisaalta; esim. polttarit hyvällä porukalla ja pohjattomalla kassalla olisi varmaan oikeinkin hyvä idea viettää tuolla. Reissua piristi kuitenkin kummasti yhden luonnonihmeen, eli Grand Canyonin näkeminen. Kanjoni-reissun jälkeen suunnistettiinkin lentokentälle ja otettiin hieman isompi kone kohti koko seikkailun viimeistä etappia ja loppuhuipennusta, New Yorkia.