Omituisin joulukuu ikinä. Ei
lunta, ei pakkasta, ei lahjastressiä, ei onko-pakko-siivota-kaikki-kaapit-jos-ei-taho
–stressiä. Joulukoristeita on ympäri kaupunkia, ja iltaisin Orchard Roadia on
ihan kiva kävellä kaikkien valojen ja koristeiden alla, mutta ei se tunnu kyllä
yhtään samalta. Singaporessa suurin osa väestöstä on joko buddhalaisia tai
taolaisia, kristittyjä on väestöstä reilut 10 %. Senkin takia joulu täälläpäin
maailmaa on lähinnä vain pelkkä kaupallinen juhla. Mitään virallisia vapaapäiviä ei
ole, kaikki rullaa jouluna kuten minä tahansa päivänä. Paikalliset otattavat
kuvia itsestään ostoskeskusten joulukoristeiden keskellä, suklaata hamstrataan
tarjouksista ja lapset käyvät istumassa pienimahaisen ja vinosilmäisen
joulupukin sylissä. Kyllä tekisi mieli käydä kiskaisemassa parrasta, että sä et
oo hei mikään oikee pukki!
"Osta, osta, osta!", huutaa Orchard Road. |
Joulutunnelmaa etsimässä meidän
kanssa oli viime viikolla myös ystävämme Heidi, joka päätti Aasian turneensa
Singaporeen. Pakollisten nähtävyyksien lisäksi otimme tuntumaa myös
singaporelaiseen terveydenhuoltoon, kun Heidin palovamma vaati vähän lääkärinkin
hoitoa. En tiedä oliko kyseessä rahastus vai varman päälle pelaaminen, mutta
hieman tulehtunutta palovammaa käytiin putsauttamassa yhteensä 3 päivänä
peräkkäin, joista kahtena ensimmäisenä päivänä lyötiin myös antibioottipiikki
takamukseen. Tämän lisäksi suun kautta otettavia antibiootteja piti ottaa 8
kpl/päivä (!) Myöhemmin Suomessa lääkäri oli naureskellut, että tulehdus on
kyllä varmasti lähtenyt tuolla määrällä antibioottia.. Suomessa palovammat
hoidetaan siis hieman eri tavalla! Ja dollarilasku oli melkoinen, vakuutusyhtiö
kiittää varmasti!
Heidin kanssa käytiin
kokeilemassa myös yhtä tyypillistä Singaporen herkkua, kalanpääcurrya. Purppuranapsijasta
tehty hurjan näköinen ruoka oli varsin maittavaa! Satsista maksoimme yhteensä
15 Singaporen dollaria (n. 10€) eli vähän enemmän kuin ruuasta normaalisti,
mutta annoksesta riitti naan-leivän ja riisin kera kolmelle paremmin kuin hyvin.
Kalansilmiä meistä kukaan ei syönyt, vaikka nekin kai syömiskelpoisia olisi
ollut.
Keltanokat suosittelee! Kalanpääcurry |
Meille paras (ja ainut!) joululahja oli, että
vakituinen vuokrakämppä löytyi. Prosessi ei ollut mikään kovin helppo, koska
suurin osa vuokra-asunnoista on tarkoitettu pitkäaikaiseen vuokraukseen, monet
vaativat jopa 2 vuoden vuokrasopimuksen solmimista kerralla. Toinen hankala
asia oli välityspalkkio, joka Singaporessa tarkoittaa yleensä puolen kuun
vuokraa. Alle puolen vuoden sopimuksesta olisi ollut aivan älytöntä maksaa
välityspalkkiota, joten oltiin koko kämpänhakuasiassa aika lailla omillamme. Paikallislehti
The Straits Times tarjoaa monta aukeamaa vuokra-asuntoja, mutta lyhyistä
ilmoituksista ei useimmiten saa mitään selkoa. Property Gurun nettisivusto taas
on täynnä välityspalkkiota vaanivia kiinteistökuningattaria. Meidän taktiikka
oli kytätä Craigslistin nettisivustoa, ja sieltähän tämäkin asunto siis löytyi.
Pieni ja söpö parvekkeellinen yksiö, josta täytyy kyllä kokoonsa nähden maksaa
maltaita (asuminen Singaporessa on Aasiaan hintatasoon nähden kallista), mutta jonka vuokra sisältää niin veden, sähkön kuin netin.
Nettiliittymän solmiminen ilman Singaporen työlupaa tms. olisi varmaan ollut
lähes mahdotonta. Asunto sijaitsee 13. kerroksessa eli hyvin maltillisissa
korkeuksissa. (Toinen asunto, jota kävimme katsomassa, sijaitsi 29. kerroksessa
ja sieltä oli melko mielenkiintoista katsoa parvekkeelta alas, huh huh..) Ikean
reissun tämä kyllä vaatii, koska lakanoita ja pyyhkeitä asunnossa ei ole. Saapa
nähdä päästäänkö sieltä suoraan kotiin vai vetääkö veri lihapullien luo..
Tällä hetkellä ollaan viettämässä
joulunpyhiä Vietnamissa. Lämpötila Hanoissa on ”vain” n. +20, joten
joulutunnelmaa on täällä ehkä hieman enemmän kuin Singaporessa. St. Josephin
katedraalissa on kaiketi jotain jouluaatto-ohjelmaa maanantaina, ehkä
suuntaamme sinne. Ja riisipuuron sijaan voi syödä riisiä ja leikkiä löytävänsä
mantelin. Onneksi ruoka täälläkin on hirmu hyvää, joten onnistumme ehkä hetkeksi
unohtamaan miten hyvää äitin jouluruoka olisikaan.
Ihanaa joulunaikaa kaikille
rakkaille!
PS. Joulukorttirahat on tänä
vuonna annettu filippiiniläisen ja vietnamilaisen turismin tukemiseen; turha
ravistella posti-kusteja.
Ihanaa joulua rakkaat!Me suunnataan pohojanmaalle huomenna!
VastaaPoistaKylläpä löysitte monenlaisia joulukuusia! Palovamma olisi varmasti hoitunut ilman lääkäriä, oikealla Aloe Vera geelillä...
VastaaPoistaMummu oli onnellinen, kun Tapanin vierailijoita oli jopa 36!
Täällä Espoossa vuosi vaihtui vesisateessa ja lumikinokset ovat huvenneet melkoisesti.
Onnea uudelle kodille ja oikein hyvää ja antoisaa Uutta Vuotta 2013! t. Minna
Kiitos Minna, hyvää uutta vuotta sinnekin! Eiköhän sitä lunta vielä tule, niin pääsette hiihtämään.
PoistaAloe verasta tuskin haittaakaan olisi ollut, mutta lähes kolmannen asteen palovammana (mopon pakoputkesta) vaati kyllä myös lääkärikäynnin. Täällä tropiikissa kaikki tuollaiset tuntuu paranevan muutenkin hitaammin.
Terveisiä muillekin!